Tralllalla-laa juoksunaista laulattaa. Trailrun Korkatti 3.9.2016

Eipä mee tämäkään kisa-aamu ihan putkeen. Herään puoli tuntia liian  myöhään (oli muuten toinen aamu peräkkäin kun olin säätänyt kellon jotenki väärin). Äkkiä kahvia, koneistoon, loput tavarat reppuun, pari pikakaurapuuropussia laukkuun ja menoksi. Hanna ehtiikin jo tuuttailla ja tulla ovelle. Pikaiset heipat kotiin nukkumaan jäävälle toipilaalle tytölle ja autoon. Autossa kahvia, banaania ja laatujuttuja Hannan kanssa. Pulkkilan ABC:llä vessatauko, kauppa ja kuumaa vettä.

"Jos aamulla herää puolituntia myöhässä voi joutua vähän säätämään aamupalan kanssa"

Viedään Hannan tyttö yökylään Haapavedelle ja ollaan hyvissä ajoin kisapaikalla. ilma on jännä, aurinko paistaa mutta kuitenkin kasvoilla tuntuu jotain sumua. Syödään vähän aamupalaa. Yleistä säätämistä, juttelua, tuttuja, Pyssymäellä matkanneita. Tehdään pieni testilenkki. Pikkasen jännittää kun sain eilen illalla kuningasidean vaihtaa kenkiini kumpparinauhat hyvältä tuntuu.  Kamppeet niskaan ja yks kaks kello onkin jo lähtöaika!

Ihan meinaa lähtökuvahömpötykset jäädä ottamatta. Mua jänittää, täpisyttää, pelottaa entä jos mä hyydyn taas. Entä jos mä taas vaan itken. Autosta tarttui päähän Teleksin vanha " Tuulilasin nurkkaan" Juu, Kipua pelkää en, siedän sen. Entä jos mun polvi kipeytyy. Entä jos. Ei se auta. Entäpä jos kaikki meneekin hyvin?

"Pannu ja Pummi kävi Haapavedellä hölkällä. Kumpi kävi pidemmällä? Pannulla oli vähän huono päivä ei se ees kaatunu kertaakaan"

Jäämme hännille, ei ihan viimeisiksi mutta kuitenkin. Matka alkaa, pätkä asvalttia tuntuu polkukisassa kummalta, Hanna menee menojaan. Edetään peräkanaa jonossa. Hetken tuntuu että voisin mennä vähän kovempaakin. Hanna jossain edellä pyytää latua, käytän hyödyksi ja kiristän vauhtia. Vilkaisen sykemittaria, ei paha. Alkumatka on märkää, muutama ojan ylitys. Jono hajaantuu ja jään juoksemaan yksin. Minä, metsä ja ajatukset.Jossain vaihessa vilkaisen mittaria uudestaan ja en meinaa uskoa -Olo ei vastaa lukemia yhtään.  Saan Hannan kiinni, mikä meininki - No ihan paska. (voi paaaaska) - No mulla ei hyvä eikä huono, juoksu kulkee mutta sykkeet laukkaa liian kovaa. Oon oikeesti vakaasti sitä mieltä että mun mittarissa on joku vika mun syke ei voi olla noin kova.

Matka etenee, juoksen yksin. Eka huolto tulee yllättäen mutta juuri sopivasti, omana juomana pelkkää vettä urheilujuoma kelpaa. Jatkan matkaa. Ja juoksen harhaan - ekan kerran. Joku kärkiporukasta onneksi juuri tulee jo kääntöpaikalta takaisin, huomaa ja huikkaa että tännepäin en siis pummittanu kovin pahasti. Palaan takaisin ja koukkaan metsään. Kärkiporukkaa rymistää vastaan. Tsemppiä!

Saan taas Hannan kiinni. En tiedä kumman vauhti jojoilee enemmän. Vähän matkaa mennään yhdessä. Sitten Hanna päättää että juoksee 15km ja yrittää juosta sen alle kahden tunnin. Mä päätän juosta pidemmän mutta pitää himmata että jaksan. Keli on kuuma.tie, hakkuuaukea mitä siinä sitten tulikaan... Mietin oisko kuitenkin viisasta lopettaa siihen 15km kohdalle. Tekisi kuitenkin mieli kokeilla pystynkö juoksemaan sen 18km totaaliseinän yli.

Päätän juosta. Askel kulkee. Jopa niin hyvin että meinaan pummata toisenki kerran, nauran itselleni, koko rahan edestä. Taas mennään porukalla. "Hieman märkää" Oja ja toinen ja kolmas kohta ollaan maalisuoralla/huollolla. Eessä oleva mulahtaa ojaan autan ylös. Juostiin pyssymäelläkin yhdessä - eihän tää mitään märkää ole!

Vielä maalisuoralla/ huololla mietin että jatkanko vai en.  Jatkan. Juon urkkaa, syön snickersin ja kävelen soramäen ylös. Hengittelen juoksu kulkee.  Saan edessä menijän kiinni - ja juoksemme yhdessä harhaan... Tällä kertaa niin ettemme oikeesti hetkeen tiedä missä ollaan ja minne mennään. Polku häviää täysin. Jotain sinisiä riekaleita on puissa kuitenkin jossain mutta polkua ei missään. Puolukkavarvikossa hortoilee muutama muukin. Palaamme takaisin ja odotamme että kaikki aukioilla hortoilijat löytävät takaisin polulle. Matka jatkuu porukalla. Polku on hyvää juostavaa neulaspolkua ja pururadanpohjaa. Juoksu kulkee ihan rallatellen. Huollossa täytän juomapullon urkalla, oon unohtanut/tipputtanut pari geeliä jonnekin. Taas juoksen yksin.

Viimeiset 3km menevät yllättävän nopeasti ja maalisuora oikeesti yllättää. jossain kolmen tunnin kohdalla tankkaan urkkaa ja snickersiä, ajattelen että hitsi oon ehkä maalissa alle kolmen ja puolen tunnin! jos oisin tiennyt että maali on 10min päässä en ois ehkä enää kävellyt vaan anatanut mennä vaan :D
 Ajassa 3:11:22 maalissa.  Järkyttävän onnellisena ja hämmentyneenä. Mä tein sen.

Saunaraikas :) 

Syömään, saunaan ja autoon. Kotia kohti. Kiitos Haapavesi, kiitoos taas Hanna!


 Tän kauden kisajuoksut oli ehkä tässä. Ok no onhan  Nuts Köykkyri pikkujoulut marraskuussa.  Mutta muuten en kyllä taida lähtee näillä sykkeillä leikkimään. Syksy keskitytään opiskelu, muuttohässäkkään ja seuraava postaus onkin varmaan osastoa Kaisa häärää ja hamstr... ei kun vähentää tavaraa :D.