Osakilpailu 1. Hiironen.
Iltavuoro töissä venyy, väsyttää. Mietin ehdinkö käymään kotona vai en. No en ehtisi. Keitän töiden jälkeen teetä ja syön banaania ja suklaata... Soitan siskolle <3, makoilen pienten puolen nukkamatolla ja keräilen itseäni Jaksan! Jaksan!
Olen kisapaikalla hyvissä ajoin, koitan bongailla tuttuja, joitain näenkin jotka oli "Likkojen lettulenkillä" Juttelen Seijan kanssa niitä näitä.
Matka alkaa. Tuttuja polkuja monen vuoden takaa. Saan hyvän tahdin heti alkuun juoksu kulkee tuntuu hyvältä, pitkästä aikaa. Uudet kengätkin tuntuu mukavalta, ihan eri meininki juosta sopivilla kengillä! vähän ennen puoltaväliä meinaan etten jaksa. Päästän takana tulevan ohi. Hitto! Reilun kuukauden päästä pitäis juosta yli 10kertaa pidemmälle luuuuuuseriiiiiii, et luovuta..juokset vaika hitaasti.... en jaksa. en jaksa.... sitten tulee Maikkulan nesteen kohdalla oleva sorapätkä ja kuulen korvissani Seijan sanat Pyssymäellä: Näissä skaboissa kun tulee soratie niin sillon juostaan! Vaikkei huvittaiskaan tai jaksaiskaan niin juostaan! Sieltä se sitten jostain löytyi... ja loppu matka mentiinkin sitten kovaa. Loppuaika 35:23/5km sijoitus (vaikkei sillä ny niin väliä) 20/31
Osakilpailu 2. Köykkyri
Taas sataa vettä.. Auto hajoaa. Tai no exä osaa ajaa sillä mutta minä en ota riskiä että ajan jonkun yli/auto sammuu risteykseen kun en saa vaihdettua vaihdetta. Päivä meni saikatessa mistä saan auton... sen kerran kun mulla on lapset ja lastenhoito järjestetty En haluaisi jättää skabaa väliin. Hanna ja Pete lupaa auton lainaan. suhailen edestakaisin... Pääsen kuitenkin taas ajoissa kisapaikalle, ihan outo mesta ikinä ennen käynyt. Tästäpä ei sen ihmeempiä, ihanaa kamalaa juosta mäkiä, liikaa vaatteita päällä... hiki, ikävä Hannaa, siellä se juoksee Maltan mäkiä, askel-askel-askel... ja maalissa väsynä mutta onnellisena 33:38/5km 31/45. (nyt kirjottaessa hoksin, varmaan oma bp. polulla!)
Lisää kuvateksti |
Osakilpailu3. Pilpasuo
Jäsenissä ja mielessä painaa, vappupitkis, eiliset treenit, miljoona työasiaa, meinais masentaa, vähän ääni painuksissakin, onko tää oikeesti viisasta... No lähden kuitenkin, tuttu lettulenkin reitti. Aurinko paistaa linnut laulaa, pitkästä aikaa elämä tuntuukin hetken yks kaks aika kivalta. Olen tosi hyvissä ajoin, kyselen oisko jotain hommia ei oikein... juttelen tuttujen kanssa joita on jo enemmän :) Ihania uusia ihmisiä mun elämässä <3
arvon juoksenko vai en. No juoksenhan minä. Ekat kaks kilsaa menee keveesti. sitten alkaa painaa, sydän laukkaa, ei tuu mitään. Terveydellä ei kannata leikkiä, lasken vauhtia, ei auta. Pudotan kokonaan kävelylle. Kävelen kilometrin. Puolivälin pitkospuut, nostan takas juoksulle, yllättäen juoksu kulkee uudestaan. Ylämäki, kävele, kivipolku juurakot, kohta toinen ylämäki ja isommat kivet... Rytmi löytyy ja jalat tanssii kiveltä kivelle! Jes! Tätä tää on, ihan parasta! katse etsii seuraavaa kiveä mihin jalka astuu ei ehdi ajatella.... viiminen kilsa vauhti kiihtyy, loppusuora, täysiä kädet ilmaan!.... 50:27/7km 20/29
Kiitos: NUTS, Northern Trail runners ja yhteistyökumppanit.... Ihan mahtavat tapahtumat.
Harvemmin sitä tulee pikkulenkuroista näin kirjoteltua, nyt kirjottelin, katellaan joko seuraava kirjottelut on sitte jo NUTS karhunkierrokselta....
kuvat:Teemu Takkula.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti