Sumuinen sairastupa/siivouspäivä.

Kevätsiivousta pukkais. Alotellaan sitä täältä blogista. Varoitus aion puhaltaa: Phuuuuuuuh! Pölyt pois blogin päältä. Viimeeksi oon kirjottanut kiireisestä arjesta. Sitähän se oli koko syksyn. Tarkoitus oli kirjoittaa myös villasukkaviikonlopuista ja juhlista omat postaukset, mutta ne jäi. Arki ei kevättä kohden muutu vähemmän kiireiseksi... erilaiseksi kyllä. Tai on jo muuttumassa. Isi - ja Äitikotien arjeksi. Lapsiviikko ja yksinäisyysviikko arjeksi. Syitä jotka siihen johti... No niitä en tässä käy, ne ei tähän kuulu. Tämä blogi olkoon - kuntoilua, käsitöitä, keräilyä, kotoilua... mitä nyt onkaan varten sen näkee kun aika kuluu. Niin kuin niin monet muutkin asiat.  Nyt moni asia on vielä vähän sumun peitossa.

Virsi 525

1. Suurempi kuin sydämeni Jumalan on rakkaus. Suurempi kuin oma tahto Kutsujan on laupeus. Suurempi kuin oma into, ehdottomuus mieleni - uskollisuus Jumalamme kaikkea on suurempi. 2. Suurempi kuin epäilymme, suurempi kuin lankeemus, suurempi kuin pettymykset Jumalan on luottamus. Hän on itse kutsuessaan meihin istuttanut sen. Hän ei kadu kutsumistaan, hän on vahvuus heikkojen. 3. Yhtä pyydän, Vapahtaja, tänään yhtä pyydän vain: Näytä yhden päivän matka, askel, jonka tänään sain. Keiden kanssa, mihin suuntaan polku tänään avautuu? Millä tavoin Isän tahto meissä tänään tapahtuu?

4. Anna, Kristus, rohkeutta mennä maastoon tiettömään, jossa merkkejä en tunne, vaille vastausta jään. Juuri siellä sinuun juurrun, vastuuseen viet laajempaan, taikka suostun vähimmässä uskollinen olemaan. 5. Liian suurten odotusten, vaatimusten paineessa vapauteen minun anna, lepoon käydä, Jumala. Rukouksen hiljaisuuteen, valoon Kirjan avatun, lähellesi, Vapahtaja, kutsut kesken taistelun. 6. Suurempi kuin sydämemme, suurempi kuin ihmistyö hiljaisuus on rukouksen, siinä Luojan sydän lyö. Siinä itse, armon Henki, uupunutta uudistat. Annat kasvullemme aikaa, uuteen työhön valmistat.

 

Markku Kilpiö ja Anna-Maija Raittila 1984. Virsikirjaan 1986.